Ero sivun ”Flexor hallucis longuksen tendiniitti” versioiden välillä

Kohteesta Klassisen baletin tekniikka ja rasitusvammat - Jalan ja nilkan alue
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 16: Rivi 16:
 
[[Kuva:Grand plié.JPG|thumb|200px|Flexor hallucis longuksen jänne saattaa usein juuttua ahtaaseen sidekudoksiseen ja luiseen tunneliin grand pliéssä, jossa nilkkanivel on dorsifleksiossa ja isovarvas ekstensiossa<ref>Norris 2005, 43</ref>.]]
 
[[Kuva:Grand plié.JPG|thumb|200px|Flexor hallucis longuksen jänne saattaa usein juuttua ahtaaseen sidekudoksiseen ja luiseen tunneliin grand pliéssä, jossa nilkkanivel on dorsifleksiossa ja isovarvas ekstensiossa<ref>Norris 2005, 43</ref>.]]
  
Tendiniitissä tanssija tuntee kipua mediaalisen malleolin takapuolella (nilkan taka-sisäosassa), sekä mietoa turvotusta ja arkuutta samalla alueella. Aktiivisessa plantaarifleksiossa ja passiivisessa voimakkaassa dorsifleksiota tuntuu kipua mediaalisen malleolin takapuolella.<ref>Peltokallio 2003, 468</ref> Joskus saattaa tuntua ratinaa jänteen pinnealueella isovarvasta koukistaessa ja ojentaessa. Isovarpaan koukistusvoima heikkenee. Tanssijan saattaa olla hankala liikuttaa isovarvasta. Isovarvas voi lukkiutua etenkin ekstensioasentoon jänteen juuttuessa ahtaaseen tunneliin.<ref>Kadel 2006, 824</ref>
+
Tendiniitissä tanssija tuntee kipua nilkan taka-sisäosassa, mediaalisen malleolin takapuolella, etenkin aktiivisessa plantaarifleksiossa ja passiivisessa voimakkaassa dorsifleksiossa. Samalla alueella esiintyy mietoa turvotusta ja palpoitaessa arkuutta.<ref>Peltokallio 2003, 468</ref> Isovarpaan koukistuksessa ja ojennuksessa saattaa joskus tuntua narinaa jänteen pinnealueella. Vähitellen isovarpaan koukistusvoima heikkenee ja tanssijan saattaa olla hankala liikuttaa sitä. Isovarvas voi lukkiutua etenkin ekstensioasentoon jänteen juuttuessa ahtaaseen tunneliin. <ref>Kadel 2006, 824</ref>
  
 
== Hoito ==
 
== Hoito ==

Versio 13. heinäkuuta 2009 kello 09.44

Yleistä flexor hallucis longuksen tendiniitistä

Flexor hallucis longuksen jänne kulkee mediaalisen malleolin takana ahtaan sidekudoksisen ja luisen tunnelin läpi.

Flexor hallucis longus on isovarpaan pitkä koukistajalihas, joka suorittaa isovarpaan plantaarifleksiota ja myös osittain koko jalan ja nilkan plantaarifleksiota. Flexor hallucis longuksen tendiniitti tarkoittaa lihaksen jänteen tulehdustilaa. Se on niin tyypillinen vamma tanssijalla, että sitä kutsutaan ”tanssijan tendiniitiksi”. Tämä tendiniitti esiintyykin usein voimakasta ponnistusta ja nilkan ja jalan plantaarifleksiota vaativissa lajeissa.<ref>Peltokallio 2003, 467</ref> Jänteen anatominen rakenne, klassisen baletin tekniikka ja siitä johtuva ylikuormitus johtavat jänteen tulehdustilaan.

Flexor hallucis longuksen jänne kulkee nilkan takaosassa ahtaan sidekudoksisen ja luisen tunnelin läpi, joka aiheuttaa hankausta jänteelle. Hankaus puolestaan aiheuttaa turvotusta ja lisähankausta, kunnes jänteeseen ja sen ympäristöön muodostuu tulehdustila. Lopulta jänteen kulku ahtaassa tunnelissa käy hankalaksi.<ref>Hamilton 2008, 263-4</ref> Toistuvat tulehdukset saattavat aiheuttaa jänteen ahtauman ja pinteen myös flexor hallucis longuksen jännetupen sisällä. Jänteen sisälle alkaa kehittyä turvotuksen lisäksi kyhmyjä. Lopulta kyhmy saattaa kiilautua ja kiinnittyä jännetuppeen, jolloin isovarvas juuttuu esim. ekstensioasentoon. Tulehdus saattaa johtaa myös toiminnallisen hallucis rigiduksen eli jäykän isovarpaan syntyyn. <ref>Peltokallio 2003, 467</ref>

Baletin tekniikasta aiheutuva kuormitus

Myös baletin tekniikka saattaa aiheuttaa flexor hallucis longuksen jänteen tulehduksen. Esimerkiksi toistuva vaihtelu maksimaalisen plantaarifleksion (mm. nilkan ojennus, demipointe ja pointe) ja maksimaalisen dorsifleksion (mm. demi-plié) välillä rasittavat flexor hallucis longusta. Flexor hallucis longus suorittaa myös pääasiallisesti nousun demipointe-asennosta pointeen varpaiden kärjille, joten toistuvana tämä liike saattaa aiheuttaa lihakselle ylikuormitusta.<ref>Kadel 2006, 824</ref>

Fleksor hallucis longusta saataa myös rasittaa tanssijan huono tasapaino. Tanssija saattaa yrittää stabiloida jalkaa ja parantaa tasapainoaan koukistamalla varpaita, ikään kuin tarttumalla varpailla lattiasta kiinni. Tällöin varpaan koukistajat ja etenkin isovarpaan koukistaja saattavat ylikuormittua ja jänteeseen muodostua tulehdustila.<ref>Lind & Osmala 2009</ref>

Oireet

Flexor hallucis longuksen jänne saattaa usein juuttua ahtaaseen sidekudoksiseen ja luiseen tunneliin grand pliéssä, jossa nilkkanivel on dorsifleksiossa ja isovarvas ekstensiossa<ref>Norris 2005, 43</ref>.

Tendiniitissä tanssija tuntee kipua nilkan taka-sisäosassa, mediaalisen malleolin takapuolella, etenkin aktiivisessa plantaarifleksiossa ja passiivisessa voimakkaassa dorsifleksiossa. Samalla alueella esiintyy mietoa turvotusta ja palpoitaessa arkuutta.<ref>Peltokallio 2003, 468</ref> Isovarpaan koukistuksessa ja ojennuksessa saattaa joskus tuntua narinaa jänteen pinnealueella. Vähitellen isovarpaan koukistusvoima heikkenee ja tanssijan saattaa olla hankala liikuttaa sitä. Isovarvas voi lukkiutua etenkin ekstensioasentoon jänteen juuttuessa ahtaaseen tunneliin. <ref>Kadel 2006, 824</ref>

Hoito

Tanssijoiden flexor hallucis longuksen tendiniitissä käytetään usein hoitomuotona konservatiivista hoitoa<ref>Lind ja Osmala 2009</ref>. Kärkitossutyöskentelyä, demipointea ja hyppyjä on hyvä välttää jonkin aikaa. Tulehduskipulääkkeet, kylmähoito sekä lihaksen rentoutus tehoavat usein.<ref>Kadel 2006, 824</ref>

Lihasta on tärkeää vahvistaa ja venyttää, sillä jänteen täydellinen immobilisaatio vain pahentaa tilannetta. Mikäli jännettä ei liikuteta paranemisvaiheessa, sen uuteen sidekudokseen muodostuu vähemmän elastaania ja jänteen venytysvoiman vähenee. Kevyet venytysliikkeet ja rauhalliset voimistamisharjoitteet ovat siten tärkeitä. Muutaman päivän ajan aktiviteettia rajoitetaan, kunnes oireet ovat hävinneet. Tämän jälkeen voidaan aloitaa varovainen passiivinen vastustava liikeharjoittelu. Myös varovaista ekstentristä voimaharjoittleua voidaan tehdä päivittäin.<ref>Peltokallio 2003, 453-4, 468</ref> Mikäli konservatiivinen hoito ei auta, on leikkaushoito on todettu hyväksi hoitomuodoksi.<ref>Kolettis et al. 1996</ref>

Viitteet

<references />

Lähteet

  • Hamilton, W.G., 2008. “Posterior Ankle Pain in Dancers”. Clinics in Sports Medicine. 27 (2008), 263-77.
  • Kadel, N., 2006. “Foot and Ankle Injuries in Dance”. Physical Medicine and Rehabilitation Clinics of North America, 17, 2006, 813-26.
  • Kolettis, G., Michell, L., Klein, J., 1996. ”Release of the Flexor Hallucis Longus Tendon in Ballet Dancers”. The Journal of Bone & Joint Surgery. Vol 78-A (9), September 1996, s. 1386-1390.
  • Lind, P., Osmala, J. 2009. Haastattelu 26.5.2009. Osteopaatti ja fysioterapeutti. Suomen Kansallisooppera.
  • Norris, R.N. 2005. “Common Foot and Ankle Injuries in Dancers”. Teoksessa Solomon R., Solomon J., Cerny Minton, S., 2005. Preventing Dance Injuries. S. 39-51. Human Kinetics, Champaingn, USA.
  • Peltokallio, P., 2003. Tyypilliset urheiluvammat. CD-versio. Medipel Oy.