Hallux valgus

Kohteesta Klassisen baletin tekniikka ja rasitusvammat - Jalan ja nilkan alue
Versio hetkellä 26. elokuuta 2009 kello 11.35 – tehnyt Anu (keskustelu | muokkaukset) (→‎Lähteet)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä

Kuva E1. Hallux valguksessa 1. isovarpaan luun ja 2. ensimmäisen metatarsaaliluun välille on muodostunut kulma.

Hallux valguksessa eli vaivaisenluussa isovarvas on kääntynyt jalan muiden varpaiden suuntaan ja ensimmäisen metatarsaaliluun ja isovarpaan eli halluxin luiden välille on muodostunut valgus-virheasento. Vaiva on suhteellisen yleinen, joten sitä esiintyy myös jonkin verran balettitanssijoiden keskuudessa, mutta ei kuitenkaan useammin kuin samanikäisillä ei-tanssijoilla.<ref>Kadel 2006, 816</ref> Tanssijoilla hallux valgus saattaa myös esiintyä rasitusperäisenä vammana. Vaikka osalle ammattitanssijoista on kehittynyt vaivaisenluu, siitä aiheutuva kipu ei kuitenkaan yleensä estä tanssijan täysipainotteista harjoittelua<ref>Lind & Osmala 2009</ref>.

Normaali kulma ensimmäisessä metatarsofalangeaalinivelessä on 0-15 astetta, lievässä hallux valguksessa kulma on 1-20 astetta, keskivaikeassa 20-40 astetta ja vaikeassa yli 40 astetta. Sesamluut siirtyvät kulman lisääntyessä vähitellen kokonaan keskilinjan lateraalipuolelle.<ref>Peltokallio 2003, 95-6</ref> Jalan sisäpuolelle varpaiden tyveen alkaa myös kehittyä erittäin kivulias kyhmy. Kyhmy muodostuu uudisluusta, paksuuntuneesta ihosta ja paikallisesta bursasta, joka tulehtuu ja paksuuntuu.<ref>Magee 2006, 785</ref>

Vaiva on perinnöllinen ja se esiintyy yleensä suvuittain. Naiset ovat alttiimpia hallux valgukselle kuin miehet. Hallux valgus voi johtua myös epäasiallisista kengistä, tiukasta akillesjänteestä, yleisestä nivelsiteiden löysyydestä, funktionaalisesta pronaatioasennosta tai jostakin jalkaterän rakenteellisesta häiriöstä.<ref>Peltokallio 2003, 96.</ref>

Baletin tekniikasta aiheutuva ylikuormitus

Vaikka joidenkin lähteiden mukaan ahtaiden kenkien käyttö aiheuttaa hallux valgusta, ei kärkitossujen käyttö ilmeisesti kuitenkaan johda vaivaisenluun kehittymiseen tanssijoilla.<ref>Kadel 2006, 816</ref> Kärkitossut saattavat kuitenkin painaa ja hangata kivuliaasti hallux valguksen aiheuttamaa kyhmyä.

Tanssijan hallux valguksen alkusyynä saattaa olla virheellinen tekniikka. Esimerkiksi aukikierto-asennon virheellinen suorittaminen, pakotettu aukikierto, aiheuttaa isovarpaan kääntymistä muiden varpaiden suuntaan. Kun tanssija yrittää vääntää alaraajojaan aukikiertoon viemällä jalkaterää abduktioon, jalka kääntyy helposti pronaatioasentoon. Pronaatioasennossa paino siirtyy jalan sisäsyrjälle ja ensimmäisen ja toisen metatarsaaliluun välinen ligamentti pääsee löystymään. Tällöin myös ensimmäinen metatarsaali pääsee kääntymään adduktioasentoon ja ensimmäisen metatarsaalin ja isovarpaan välille muodostuu valguskulma.<ref>Ahonen 2008, 103-4; Coplan 2002, 581</ref>

Oireet

Hallux valguksen oireet on helppo tunnistaa. Isovarvas on kääntynyt lähennykseen ja metatarsofalangeaalinivelen kohdalle on mahdollisesti alkanut kehittyä kyhmyä. Kyhmyn kohdalla esiintyy kipua ja arkuutta ja sen iho on ärtynyt. Erityisesti ahtaiden ja korkeakorkoisten kenkien käyttö aiheuttaa kipua. <ref>Peltokallio 2003, 95-7</ref> Tanssijoilla kipua aiheuttaa kärkitossujen käyttö.

Hoito

Ammattitanssijoiden hallux valgusta ei tulisi hoitaa leikkaushoidolla, sillä se saattaa usein aiheuttaa liikerajoituksia metatarsofalangeaaliniveleen ja estää esim. demipointe-asentoon pääsyn<ref>Kadel 2006, 816</ref>. Konservatiivisena hoitona voidaan käyttää mm. yksilöllisiä tukipohjallisia tavallisissa kengissä, jotta jalka ei pääse pronatoivaan asentoon. Myös hallux valgus-nauha tai tuki ensimmäisen ja toisen metatarsaalin välissä auttaa kääntämään isovarpaan takaisin linjaan. Kärkitossuilla tanssiessa voi käyttää mm. teippausta tai varpaanvälitukea (jota saa mm. apteekeista), joka estää isovarasta kääntymästä valgukseen.<ref>Ahonen 2002, 348-9; Kadel 2006, 816</ref>

Myös tekniikkavirheiden korjaaminen on tärkeää, jotta tila ei pääse pahenemaan esim. pakotetusta aukikierrosta aiheutuvasta jalan pronaatiosta johtuen. Tanssijan tulisi huolehtia, ettei jalan painopiste pääse kääntymään jalan sisäsyrjälle, vaan että se jakaantuu tasaisesti jalan kolmelle tukipisteelle.

Viitteet

<references />

Lähteet

  • Ahonen, J. 2008. Biomechanics of the Foot in Dance. A Literature Review. Journal of Dance Medicine & Science. 12 (3), 2008, 99-108.
  • Coplan, J.A. 2002. Ballet dancer’s turnout and its relationship to self-reported injury. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy. Nov. 32 (11), 579-84.
  • Kadel, N. 2006. Foot and Ankle Injuries in Dance. Physical Medicine and Rehabilitation Clinics of North America 17, 2006, 813-26.
  • Lind, P., Osmala, J. 2009. Haastattelu 26.5.2009. Osteopaatti ja fysioterapeutti. Suomen Kansallisooppera.
  • Magee, D.J. 2006. Orthopedic Physical Assessment. Saunders Elsevier, Missouri, Canada.
  • Peltokallio, P. 2003. Tyypilliset urheiluvammat. CD-versio. Medipel Oy.