Ero sivun ”Jalan kaaret” versioiden välillä

Kohteesta Klassisen baletin tekniikka ja rasitusvammat - Jalan ja nilkan alue
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 5: Rivi 5:
  
 
Jalan kaaret muodostuvat kolmen pisteen välille, jotka muodostavat yhdessä kolmion (kuva 1). Nämä kolmion kärjet ovat viidennen metatarsaalin distaalinen pää (piste A), ensimmäisen metatarsaalin distaalinen pää (piste B) ja kantapää (piste C). Näiden kolmion kärkien väliin syntyy kaarirakenteita.<ref>Ahonen 2002, 245</ref> Terveessä jalassa kehon painon tulisi myös jakaantua näiden kolman pisteen välille.<ref>Peltokallio 2003, 56</ref>
 
Jalan kaaret muodostuvat kolmen pisteen välille, jotka muodostavat yhdessä kolmion (kuva 1). Nämä kolmion kärjet ovat viidennen metatarsaalin distaalinen pää (piste A), ensimmäisen metatarsaalin distaalinen pää (piste B) ja kantapää (piste C). Näiden kolmion kärkien väliin syntyy kaarirakenteita.<ref>Ahonen 2002, 245</ref> Terveessä jalassa kehon painon tulisi myös jakaantua näiden kolman pisteen välille.<ref>Peltokallio 2003, 56</ref>
 
  
 
[[Kuva:Jalan kaaret.jpg|thumb|200px|left|Kuva 2. Jalan mediaalinen ja lateraalinen pitkittäinen kaari.]]
 
[[Kuva:Jalan kaaret.jpg|thumb|200px|left|Kuva 2. Jalan mediaalinen ja lateraalinen pitkittäinen kaari.]]
 
 
Sisempi pitkittäinen kaari sijoittuu jalan sisäreunalle kuvan 1 pisteiden A ja C välille ja sen luisen rakenteen muodostavat calcaneus, talus, naviculare, ensimmäinen cuneiformis ja ensimmäinen metatarsaali. Kaari muodostuu siten calcaneuksen ensimmäisen kyhmyn ja ensimmäisen metatarsaalin distaalisen pään väliin. Naviculare on kaaren korkein kohta ja kulmakivi ja sen korkeus on n. 15-18 mm. <ref>Ahonen 2002, 227, 245-8</ref> Sisempää pitkittäistä kaarta voisi kuvata joustavaksi ja jousimaiseksi kaareksi. Kaarta tukevat mm. kantakalvo ja jalan mediaalipuolen nivelsiteet, erityisesti plantaris calcaneonavicular. Lihaksista pitkittäistä kaarta nostavat korkeammalle mm. tibialis posterior, tibialis anterior, peroneus longus sekä varpaiden fleksorit.<ref>Magee 2006, 779-80.</ref>  
 
Sisempi pitkittäinen kaari sijoittuu jalan sisäreunalle kuvan 1 pisteiden A ja C välille ja sen luisen rakenteen muodostavat calcaneus, talus, naviculare, ensimmäinen cuneiformis ja ensimmäinen metatarsaali. Kaari muodostuu siten calcaneuksen ensimmäisen kyhmyn ja ensimmäisen metatarsaalin distaalisen pään väliin. Naviculare on kaaren korkein kohta ja kulmakivi ja sen korkeus on n. 15-18 mm. <ref>Ahonen 2002, 227, 245-8</ref> Sisempää pitkittäistä kaarta voisi kuvata joustavaksi ja jousimaiseksi kaareksi. Kaarta tukevat mm. kantakalvo ja jalan mediaalipuolen nivelsiteet, erityisesti plantaris calcaneonavicular. Lihaksista pitkittäistä kaarta nostavat korkeammalle mm. tibialis posterior, tibialis anterior, peroneus longus sekä varpaiden fleksorit.<ref>Magee 2006, 779-80.</ref>  
  
  
 
Jalan kaari romahtaa, mikäli jalan painopiste siirtyy täysin jalan sisäreunalle. Tällöin painopiste ei enää jakaannu tasaisesti jalan kolmen pisteen välille. Pes planuksessa eli latuskajalassa jalan pitkittäinen kaari on madaltunut. Madaltuminen saattaa johtua jostakin synnynäisestä syystä, traumasta, lihasheikkoudesta, ligamenttien heikkoudesta tai pronatoivasta jalasta, jossa jalan paino siirtyy jalan sisemmille osille.<ref>Magee 2006, 783</ref> Tanssijalla tämä madaltuminen saattaa johtua mm. aukikierron pakottamisesta, joka aiheuttaa jalkaan toistuvan pronaatioasennon.  
 
Jalan kaari romahtaa, mikäli jalan painopiste siirtyy täysin jalan sisäreunalle. Tällöin painopiste ei enää jakaannu tasaisesti jalan kolmen pisteen välille. Pes planuksessa eli latuskajalassa jalan pitkittäinen kaari on madaltunut. Madaltuminen saattaa johtua jostakin synnynäisestä syystä, traumasta, lihasheikkoudesta, ligamenttien heikkoudesta tai pronatoivasta jalasta, jossa jalan paino siirtyy jalan sisemmille osille.<ref>Magee 2006, 783</ref> Tanssijalla tämä madaltuminen saattaa johtua mm. aukikierron pakottamisesta, joka aiheuttaa jalkaan toistuvan pronaatioasennon.  
 
  
 
[[Kuva:Jalan poikittainen kaari.jpg|thumb|200px|left|Kuva 3. Jalan poikittainen kaari.]]
 
[[Kuva:Jalan poikittainen kaari.jpg|thumb|200px|left|Kuva 3. Jalan poikittainen kaari.]]
 
 
Ulompi pitkittäinen kaari sijoittuu jalan ulkoreunalle kuvan 1 pisteiden B ja C välille. Ulompi kaari on jäykempi, koska se koskettaa pehmytkudosten välityksellä alustaa. Sen luinen rakenne muodostuu calcaneuksesta, cuboideumista ja viidennestä metatarsaaliluusta. Tätä kaarta ylläpitävät lihaksista peroneus longus, brevis ja tertius, flexor digitorum brevis. Myös kantakalvo tukee kaarta.<ref>Ahonen 2002, 245-8; Magee 2006, 779-80</ref> Pes cavuksessa eli kaarijalassa jalan ulompi pitkittäinen kaari kaartuu liian jyrkästi. Kaarijalkaisuus saattaa olla synnynnäinen tai johtua jostakin neurologisesta ongelmasta tai lihasheikkoudesta. (Magee 2006, 782.)
 
Ulompi pitkittäinen kaari sijoittuu jalan ulkoreunalle kuvan 1 pisteiden B ja C välille. Ulompi kaari on jäykempi, koska se koskettaa pehmytkudosten välityksellä alustaa. Sen luinen rakenne muodostuu calcaneuksesta, cuboideumista ja viidennestä metatarsaaliluusta. Tätä kaarta ylläpitävät lihaksista peroneus longus, brevis ja tertius, flexor digitorum brevis. Myös kantakalvo tukee kaarta.<ref>Ahonen 2002, 245-8; Magee 2006, 779-80</ref> Pes cavuksessa eli kaarijalassa jalan ulompi pitkittäinen kaari kaartuu liian jyrkästi. Kaarijalkaisuus saattaa olla synnynnäinen tai johtua jostakin neurologisesta ongelmasta tai lihasheikkoudesta. (Magee 2006, 782.)
  

Versio 9. heinäkuuta 2009 kello 09.03

Kuva 1. Jalan kaaret muodostuvat kolmen pisteen välille, joiden päälle myös jalan painon tulisi jakaantua.

Jalan luut muodostavat useita toiminnallisia kaaria, jotka auttavat jalkaa mukautumaan kehon painoon. Kaaret muodostuvat luiden lisäksi useista rakenteellisista osista: nivelistä, nivelsiteistä, jänteistä ja lihaksista. Kaaret ovat elastisia ja toimivat eräänlaisena joustinrakenteena tai sokin absorboijina poistaen tärähdystä esimerkiksi kävelyssä. Kaarien joustavuus auttaa jalkaa sopeutumaan tukialustan epätasaisuuksiin ja muuttuvaan maastoon. Jalan kaarien huomattava lisääntyminen tai madaltuminen vaikuttaa haitallisesti jalan joustavuuteen ja tukevuuteen.<ref>Kapandi 1997, 224</ref> Poikkeama jalan muodossa saattaa aiheuttaa häiriöitä ja vammoja etenkin kovassa ja toistuvassa harjoittelussa <ref>Peltokallio 2003, 59</ref>. Esim. pronatoiva jalka, jonka sisempi pitkittäinen on madaltunut, asettaa tanssijan jalan kovalle kuormitukselle.


Jalan kaaret muodostuvat kolmen pisteen välille, jotka muodostavat yhdessä kolmion (kuva 1). Nämä kolmion kärjet ovat viidennen metatarsaalin distaalinen pää (piste A), ensimmäisen metatarsaalin distaalinen pää (piste B) ja kantapää (piste C). Näiden kolmion kärkien väliin syntyy kaarirakenteita.<ref>Ahonen 2002, 245</ref> Terveessä jalassa kehon painon tulisi myös jakaantua näiden kolman pisteen välille.<ref>Peltokallio 2003, 56</ref>

Kuva 2. Jalan mediaalinen ja lateraalinen pitkittäinen kaari.

Sisempi pitkittäinen kaari sijoittuu jalan sisäreunalle kuvan 1 pisteiden A ja C välille ja sen luisen rakenteen muodostavat calcaneus, talus, naviculare, ensimmäinen cuneiformis ja ensimmäinen metatarsaali. Kaari muodostuu siten calcaneuksen ensimmäisen kyhmyn ja ensimmäisen metatarsaalin distaalisen pään väliin. Naviculare on kaaren korkein kohta ja kulmakivi ja sen korkeus on n. 15-18 mm. <ref>Ahonen 2002, 227, 245-8</ref> Sisempää pitkittäistä kaarta voisi kuvata joustavaksi ja jousimaiseksi kaareksi. Kaarta tukevat mm. kantakalvo ja jalan mediaalipuolen nivelsiteet, erityisesti plantaris calcaneonavicular. Lihaksista pitkittäistä kaarta nostavat korkeammalle mm. tibialis posterior, tibialis anterior, peroneus longus sekä varpaiden fleksorit.<ref>Magee 2006, 779-80.</ref>


Jalan kaari romahtaa, mikäli jalan painopiste siirtyy täysin jalan sisäreunalle. Tällöin painopiste ei enää jakaannu tasaisesti jalan kolmen pisteen välille. Pes planuksessa eli latuskajalassa jalan pitkittäinen kaari on madaltunut. Madaltuminen saattaa johtua jostakin synnynäisestä syystä, traumasta, lihasheikkoudesta, ligamenttien heikkoudesta tai pronatoivasta jalasta, jossa jalan paino siirtyy jalan sisemmille osille.<ref>Magee 2006, 783</ref> Tanssijalla tämä madaltuminen saattaa johtua mm. aukikierron pakottamisesta, joka aiheuttaa jalkaan toistuvan pronaatioasennon.

Kuva 3. Jalan poikittainen kaari.

Ulompi pitkittäinen kaari sijoittuu jalan ulkoreunalle kuvan 1 pisteiden B ja C välille. Ulompi kaari on jäykempi, koska se koskettaa pehmytkudosten välityksellä alustaa. Sen luinen rakenne muodostuu calcaneuksesta, cuboideumista ja viidennestä metatarsaaliluusta. Tätä kaarta ylläpitävät lihaksista peroneus longus, brevis ja tertius, flexor digitorum brevis. Myös kantakalvo tukee kaarta.<ref>Ahonen 2002, 245-8; Magee 2006, 779-80</ref> Pes cavuksessa eli kaarijalassa jalan ulompi pitkittäinen kaari kaartuu liian jyrkästi. Kaarijalkaisuus saattaa olla synnynnäinen tai johtua jostakin neurologisesta ongelmasta tai lihasheikkoudesta. (Magee 2006, 782.)


Poikittainen kaari löytyy useasta kohdasta jalkaa poikittaisessa suunnassa. Sen muodostavat naciculare, cuneiformikset, cuboideum ja metatarsaaliluut.<ref>Magee 2006, 779-80</ref>


Viitteet

<references />

Lähteet

  • Ahonen, J. ym. 2002. Alaraajojen rakenne, toiminta ja kävelykoulu. VK-Kustannus Oy, Jyväskylä.
  • Kapandji, I.A. 1997. Kinesiologia II. Alaraajojen nivelten toiminta. Medirehab kirjakustannus, Laukaa.
  • Magee, D.J., 2006. Orthopedic Physical Assessment. Saunders Elsevier, Missouri, Canada.
  • Peltokallio, P., 2003. Tyypilliset urheiluvammat. CD-versio. Medipel Oy.