Jalan kaaret

Kohteesta Klassisen baletin tekniikka ja rasitusvammat - Jalan ja nilkan alue
Versio hetkellä 9. heinäkuuta 2009 kello 08.30 – tehnyt Anu (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuva 1. Jalan kaaret muodostuvat kolmen pisteen välille, joiden päälle myös jalan painon tulisi jakaantua.

Jalan luut muodostavat useita toiminnallisia kaaria, jotka auttavat jalkaa mukautumaan kehon painoon. Kaaret muodostuvat luiden lisäksi useista rakenteellisista osista: nivelistä, nivelsiteistä, jänteistä ja lihaksista. Jalan kaaret ovat elastisia ja toimivat eräänlaisena joustinrakenteena tai sokin absorboijina poistaen tärähdystä esimerkiksi kävelyssä. Kaarien joustavuus auttaa jalkaa sopeutumaan tukialustan epätasaisuuksiin ja muuttuvaan maastoon. Jalan kaarien huomattava lisääntyminen tai madaltuminen vaikuttaa haitallisesti jalan joustavuuteen ja tukevuuteen.<ref>Kapandi 1997, 224</ref> Etenkin kovassa toistuvassa harjoittelussa poikkeamat jalan normaalista muodosta saattaa aiheuttaa häiriöitä ja vammoja.<ref>Peltokallio 2003, 59</ref> Esim. pronatoiva jalka asettaa tanssijan jalan kovalle kuormitukselle.

Jalan kaaret muodostuvat kolmen pisteen välille, jotka muodostavat yhdessä kolmion. Nämä kolmion kärjet ovat kantapää sekä ensimmäisen ja viidennen metatarsaalin distaaliset päät. Näiden kolmion kärkien väliin syntyy kaarirakenteita.<ref>Ahonen 2002, 245</ref> Kehon paino jakaantuu jalkaterässä pääosin näiden kolman pisteen välille.<ref>Peltokallio 2003, 56</ref>

Tiedosto:Kuva 2. Jalan kaaret.jpg
Jalan mediaalinen ja lateraalinen pitkittäinen kaari.

Mediaalinen pitkittäinen kaari sijoittuu jalan sisäreunalle (pisteen a ja b välissä) ja sen muodostavat calcaneus, talus, naviculare, ensimmäinen cuneiformis ja ensimmäinen metatarsaali?. Kaari muodostuu siten calcaneuksen ensimmäisen kyhmyn ja ensimmäisen metatarsaalin distaalisen pään väliin. Naviculare on kaaren korkein kohta ja kulmakivi ja sen korkeus on n. 15-18 mm. <ref>Ahonen 2002, 227, 245-8</ref> Mediaalista pitkittäistä kaarta voisi kuvata joustavaksi ja jousimaiseksi kaareksi. Pitkittäistä kaarta tukevat mm. kantakalvo ja jalan mediaalipuolen ligamentit, erityisesti plantaris calcaneonavicular. Pitkittäistä kaarta nostaa korkeammalle mm. tibialis posterior, tibialis anterior ja peroneus longus sekä varpaiden fleksorit.<ref>Magee 2006, 779-80.</ref>

Pes planuksessa eli lattajalassa jalan pitkittäinen kaari on madaltunut. Madaltuminen saattaa johtua mm. synnynäisestä syystä, traumasta, lihsheikkoudesta, ligamenttien heikkoudesta tai pronatoivasta jalasta, joka siirtää painon jalan mediaalisille osille.<ref>Magee 2006, 783</ref> Painopiste ei enää jakaannu tasaisesti jalan kolmion kolmen pisteen välille. Tanssijalla tämä madaltuminen saattaa johtua mm. aukikierron pakottamisesta, joka aiheuttaa jalkaan toistuvan pronaatioasennon.


Ulompi pitkittäinen kaari sijoittuu jalan ulkoreunalle pisteen c ja a välille. Ulompi kaari on jäykempi, koska se koskettaa pehmytkudosten välityksellä alustaa. Siihen lasketaan kuuluvaksi calcaneus, cuboideum ja viides metatarsaaliluu. Tätä kaarta ylläpitävät peroneus longus, brevis ja tertius, flexor digitorum brevis sekä kantakalvo.<ref>Ahonen 2002, 245-8; Magee 2006, 779-80</ref> Pes cavuksessa eli kaarijalassa jalan ulompi pitkittäinen kaari kaartuu liian jyrkästi. Kaarijalkaisuus saattaa olla synnynnäinen tai johtua jostakin neurologisesta ongelmasta tai lihasheikkoudesta. (Magee 2006, 782.)

Poikittainen kaari löytyy useasta kohdasta jalkaa poikittaisessa suunnassa. Siihen kuuluvat naciculare, cuneiformikset, cuboideum ja metatarsaaliluut.<ref>Magee 2006, 779-80</ref>

Viitteet

<references />

Lähteet

  • Ahonen, J. ym. 2002. Alaraajojen rakenne, toiminta ja kävelykoulu. VK-Kustannus Oy, Jyväskylä.
  • Kapandji, I.A. 1997. Kinesiologia II. Alaraajojen nivelten toiminta. Medirehab kirjakustannus, Laukaa.
  • Magee, D.J., 2006. Orthopedic Physical Assessment. Saunders Elsevier, Missouri, Canada.
  • Peltokallio, P., 2003. Tyypilliset urheiluvammat. CD-versio. Medipel Oy.