Nilkan ja jalan lihakset

Kohteesta Klassisen baletin tekniikka ja rasitusvammat - Jalan ja nilkan alue
Versio hetkellä 23. kesäkuuta 2009 kello 11.18 – tehnyt Anu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Useat nilkan ja jalan lihasten supistuvat osat sijaitsevat nilkan ja jalan yläpuolella sääressä. Niiden jänteet ovat kuitenkin kiinnittyneet jalan luihin siten, että nilkkaan ja...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Useat nilkan ja jalan lihasten supistuvat osat sijaitsevat nilkan ja jalan yläpuolella sääressä. Niiden jänteet ovat kuitenkin kiinnittyneet jalan luihin siten, että nilkkaan ja jalkaan muodostuu liikettä lihasten supistuessa (Russel et al 2008, 78.) Pääasiallisina plantaarifleksoreina toimivat triceps surae-lihakset gastrocnemius ja soleus. Ne suorittavat pääasiassa ylemmän nilkkanivelen plantaarifelksion. Gastrocnemius on kaksiosainen lihas, joka fleksoi myös polviniveltä. tähän myös maininta akillesjänteestä!!

Plantaarifleksion voimakkaina avustajina toimivat myös tibialis posterior, tibialis anterior ja peroneus longus, jotka ovat pääasiassa nilkan ja jalan nivelten inversio-eversioliikkeiden suorittajia. Ne suorittavat pääasiassa nilkan ja jalan nivelistä keskitarsaalinivelen ja tarsometatarsaalinivelen plantaarifleksion. Ne kaikki kulkevat mediaalisen tai lateraalisen malleolin takapuolelta ja kiinnittyvät jalan luihin mediaalisen kaaren sisä- ja alapuolelle. Nämä seikat antavat niille hyvän lähtökohdan plantaarifleksoida nilkkaa ja jalkaa ja nostaa jalan pitkittäistä kaarta korkeammaksi. Toinen tärkeä avustajaryhmä plantaarifleksiossa on varpaiden fleksorit flexor hallucis longus ja flexor digitorum longus. Ne suorittavat pääasiassa metatarsofalangeaalinivelen plantaarifleksion. Nämä varpaiden plantaarifleksorit nostavat myös jalan pitkittäistä kaarta. (Clippinger 2007, 336-7; Russel et al. 2008, 78-9.)

Erityisen kovalle kuormitukselle tanssijalla joutuu isovarpaan koukistaja flexor hallucis longus. Sen lähtökohta on tibian takaosassa ja sen jänne kulkee mediaalisen malleolin takaa kiinnittyen isovarpaan distaaliseen phalangiin. Nilkan takaosassa se kulkee ahtaassa tunnelissa, jonka muodostaa tibia ja koukistajalihasten jänteitä tukeva side nimeltään flexor retinaculum. Tässä tunnelissa se kulkee pitkin taluksen takapuolta ja sen jälkeen jatkaa matkaansa sustentaculum talin alta, joka on eräänlainen telaluun kannatin calcaneusluussa. (Kapandji 1997, 210-1; Tortora 2006, 392.) Kun jänne tulehtuu tanssijalla runsaan käytön vuoksi, sen liike ahtaassa tunnelissa käy hankalaksi. (Clippinger 2007, 364.tähän joku muu liite)

Dorsifelksio tapahtuu pääasiassa ylemmästä nilkkanivelestä. Ylemmän nilkkanivelen tärkein dorsifleksori on tibialis anterior. Sen lähtökohta on tibian lateraalisessa kondylissa, se kulkee jalan mediaalista syrjää malleolin etupuolelta ja se kiinnittyy ensimmäisen metatarsaalin proksimaalisen pään ja ensimmäisen cuneiformiksen alapuolelle. Extensor hallucis longus ja extensor digitorum longus, jotka suorittavat pääasiallisesti varpaiden ojennusta, avustavat dorsifleksiossa. (Russel et al. 2008, 78-9; Tortora ym. 2006, 392-3)