Ero sivun ”Nivelsiteet, kantakalvo” versioiden välillä

Kohteesta Klassisen baletin tekniikka ja rasitusvammat - Jalan ja nilkan alue
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(46 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 +
==Jalan sidekudosrakenteet==
 +
Jalan ja nilkan tukena on useita sidekudosrakenteita. Niihin kuuluvat mm. [[#Nilkan ja jalan nivelsiteet|nivelsiteet]] sekä jalkapohjassa sijaitseva [[#Kantakalvo|kantakalvo]]. Tällä sivulla tarkastellaan muutamia nilkan ja jalan toiminnan kannalta tärkeimpiä nivelsiteitä sekä jalkaa stabiloivaa kantakalvorakennetta.
 +
 
== Nilkan ja jalan nivelsiteet ==
 
== Nilkan ja jalan nivelsiteet ==
 +
[[Kuva:Jalan mediaaliset ligamentit.png|thumb|200px|Kuva M1. Nilkaa mediaalisesti stabiloiva delta-nivelside. Plantaris calcaneonavicular-ligamentti, joka ylläpitää jalan mediaalista pitkittäistä kaarta.]]
  
Jalkaa tukevat useat nivelsiteet. Tässä kappaleessa on esitelty muutamia nilkan toiminnan kannalta tärkeimpiä nivelsiteitä.
+
=== Ylemmän nilkkanivelen nivelsiteet ===
  
[[Kuva:Jalan mediaaliset ligamentit.png|thumb|200px|left|Nilkaa mediaalisesti stabiloiva delta-nivelside. Calcaneuksen sustentaculum talin ja navicularen alapinnan välille kiinnittyy myös plantaris calcaneonavicular-ligamentti, joka ylläpitää jalan mediaalista pitkittäistä kaarta.]]
+
Vahvat nivelsiteet ympäröivät ylempää nilkkaniveltä. Niveltä tukee mediaalisesti viuhkamainen delta-nivelside, joka koostuu neljästä erillisestä osasta (kuva M1). Nivelsiteiden yhteinen lähtökohta on [[Nilkan ja jalan luut|sääriluun]] mediaalisesa malleolissa, josta se kiinnittyy [[Nilkan ja jalan luut|calcaneukseen]], [[Nilkan ja jalan luut|talukseen]] anteriorisesti ja posteriorisesti sekä [[Nilkan ja jalan luut|naviculareen]].<ref>Magee 2006, 767</ref>Mediaalisen tuen lisäksi nämä ligamentit estävät yhdessä tibian ja taluksen liukumisen eteen- tai taaksepäin suhteessa toisiinsa. Koska yksi side kiinnittyy calcaneukseen, delta stabiloi myös alempaa nilkkaniveltä ja estää nilkan eversioliikettä.<ref>Clippinger 2007, 303-4; Magee 2006, 767</ref>
[[Kuva:Jalan lateraaliset ligamentit.png|thumb|200px|Nilkkaa lateraalisesti stabiloivat FTA-ligamentti, FTP-ligamentti ja calcaneofibulaarinen nivelside.]]
 
  
Vahvat nivelsiteet ympäröivät ylempää nilkkaniveltä mediaalisesti ja lateraalisesti. Mediaalisesti ylempää nilkkaniveltä tukee viuhkamainen delta-nivelside. Nivelside koostuu neljästä erillisestä nivelsiteestä. Ligamenttien yhteinen lähtökohta on tibian mediaalisesa malleolissa. Mediaalisesta malleolista se kiinnittyy calcaneukseen, taluksen anteriorisesti ja posteriorisesti sekä naviculareen. <ref>Magee 2006, 767</ref>Delta-nivelside on tärkeä nilkan mediaalisen stabiiliuden kannalta. Yhdessä nämä ligamentit estävät myös tibian ja taluksen liukumisen anteriorisesti tai posteriorisesti suhteessa toisiinsa. Koska yksi side kiinnittyy calcaneukseen, delta stabiloi myös alempaa nilkkaniveltä ja estää nilkan eversioliikettä.<ref>Clippinger 2007, 303-4; Magee 2006, 767</ref>
+
[[Kuva:Jalan lateraaliset ligamentit.png|thumb|200px|Kuva M2. Nilkkaa lateraalisesti stabiloivat FTA-ligamentti, FTP-ligamentti ja calcaneofibulaarinen nivelside.]]
 +
Nilkan ulkosivulla on kolme nivelsidettä, jotka tukevat ylempää nilkkaniveltä lateraalisesti (kuva M2). FTA-ligamentti eli anteriorinen talofibulaarinen ligamentti kiinnittyy nimensä mukaisesti [[Nilkan ja jalan luut|fibulaan]] ja [[Nilkan ja jalan luut|talukseen]] lateraalisen malleolin etupuolella. Posteriorinen talofibulaarinen ligamentti eli FTP-ligamentti taas kiinnittyy fibulaan ja talukseen lateraalisen malleolin takapuolella. Calcaneofibulaarinen ligamentti kulkee fibulan malleolista calcaneukseen. Nämä ligamentit yhdessä stabiloivat nilkkaa lateraalisesti, estävät fibulan liukumisen eteen tai taaksepäin sekä estävät inversiosuuntaista liikettä. <ref>Clippinger 2007, 303-4; Magee 2006, 767</ref>
  
  
Nilkan ulkosivulla on kolme nivelsidettä, jotka tukevat ylempää nilkkaniveltä lateraalisesti. FTA-ligamentti eli anteriorinen talofibulaarinen ligamentti kiinnittyy nimensä mukaisesti fibulaan ja talukseen lateraalisen malleolin etupuolella. FTA-ligamentti estää fibulan liukumista posteriorisesti suhteessa talukseen tai taluksen liukumista anteriorisesti suhteessa fibulaan. Nivelside estää myös nilkan inversiosuuntaista liikettä, etenkin nilkan ollessa plantaarifleksiossa. Posteriorinen talofibulaarinen ligamentti eli FTP-ligamentti taas kiinnittyy fibulaan ja talukseen lateraalisen malleolin takapuolella. Se estää fibulan liukumista anteriorisesti suhteessa talukseen ja päinvastoin. Ligamentti rajoittaa myös nilkan dorsifleksiota ja mediaalista rotaatiota. Calcaneofibulaarinen ligamentti kulkee pohjeluun malleolista calcaneuksen. Se stabiloi nilkkaa ja estää inversiosuuntaista liikettä alemmassa nilkkanivelessä. Nämä ligamentit stabiloivat nilkkaa lateraalisesti ja estävät inversiosuuntaista liikettä.<ref>Clippinger 2007, 303-4; Magee 2006, 767</ref>
+
=== Alemman nilkkanivelen nivelsiteet ===
  
 +
Myös alemmalla nilkkanivelellä on omat nivelsiteensä. Yksi niistä on plantaris calcaneonavicular-ligamentti (kuva M2). Se kiinnittyy [[Nilkan ja jalan luut|calcaneuksen]] sustentaculum taliin ja [[Nilkan ja jalan luut|navicularen]] alapintaan. Sijaintinsa vuoksi se tukee talusta ja auttaa siten kannattamaan kehon painoa ja ylläpitämään jalan mediaalista pitkittäiskaarta.<ref>Clippinger 2007, 304</ref>
  
Myös alemmalla nilkkanivelellä on omat nivelsiteensä. Yksi niistä on plantaris calcaneonavicular-ligamentti. Se kiinnittyy calcaneuksen sustentaculum taliin ja navicularen alapintaan. Sijaintinsa vuoksi se tukee talusta ja auttaa siten kannattamaan kehon painoa ja ylläpitämään jalan mediaalista pitkittäiskaarta.<ref>Clippinger 2007, 304</ref>
+
== Kantakalvo ==
 +
[[Kuva:Windlass.jpg|thumb|300px|left|Kuva M3. Kantakalvo toimii eräänlaisena vipuna, joka kohottaa jalan sisempää pitkittäistä kaarta.]]
 +
[[Kuva:Windlass demipointe.jpg|thumb|150px|Kuva M4. Windlass-ilmiö tukee tanssijan jalkaa demipointe-asennossa.]]
  
== Kantakalvo ==
+
Jalan rakenteita tukee myös erittäin vahva ja joustamaton siderakenne, jota kutsutaan plantaarifaskiaksi tai kantakalvoksi. Se lähtökohta on kantapään alapuolella [[Nilkan ja jalan luut|calcaneuksessa]] ja se kiinnittyy jalan rakenteisiin lähellä [[Nilkan ja jalan luut|metatarsaaliluiden]] distaalisia päitä, mm. varpaiden koukistajien jänteisiin.
  
Jalan rakenteita tukee myös erittäin vahva ja joustamaton siderakenne, jota kutsutaan plantaarifaskiaksi tai kantakalvoksi. Se lähtökohta on kantapään alapuolella calcaneuksessa ja se kiinnittyy jalan rakenteisiin lähellä metatarsaaliluiden distaalisia päitä, mm. varpaiden fleksoreiden jänteisiin. Kantakalvo tukee erityisesti jalan mediaalisen pitkittäisen kaaren rakennetta. Se kiristää kantapään ja jalan etuosaa lähemmäs toisiaan, jolloin jalan kaarirakenne säilyy korkeana. Erityisesti varpaita ekstensoidessa kantakalvo kiristyy tiukaksi jänteeksi, ja jalan pitkittäinen kaari nousee voimakkaasti samalla kun calcaneus kääntyy inverioon alemman nilkkanivelen ja keskitarsaalinivelten supinoituessa. Tällöin mediaaliset keskitarsaalinivelet lukittuvat ja jalka tulee tässä asennossa erittäin tukevaksi sivusuunnissa. Biomekaniikassa ilmiö tunnetaan nimellä windlass, joka merkitsee vipua tai vintturia.<ref>Ahonen 2002, 265-6; Clippinger 2007, 306-7</ref>
+
Kantakalvo tukee erityisesti jalan [[Jalan_kaaret#Sisempi_pitkitt.C3.A4inen_kaari|sisemmän pitkittäisen kaaren]] rakennetta. Se kiristää kantapäätä ja jalan etuosaa lähemmäs toisiaan, jolloin jalan kaarirakenne kohoaa (kuva M3). Erityisesti varpaita ekstensoidessa kantakalvo kiristyy tiukaksi jänteeksi ja jalan sisempi kaari nousee voimakkaasti. Kantakalvo toimii silloin eräänlaisena vipuna. Biomekaniikassa ilmiö tunnetaankin nimellä windlass, joka merkitsee vintturia tai vipua. Kun varpaita ekstensoidaan suljetun kineettisen ketjun liikkeessä [[Nilkan ja jalan luut|calcaneus]] kääntyy inversioon ja [[Nilkan ja jalan nivelet#Alempi nilkkanivel|alempi nilkkanivel]] ja [[Nilkan ja jalan nivelet#Keskitarsaalinivelet|keskitarsaalinivelet]] supinoituvat. Tällöin mediaaliset keskitarsaalinivelet lukittuvat ja jalka tulee tässä asennossa erittäin tukevaksi sivusuunnissa. <ref>Ahonen ym. 2002, 265-6; Clippinger 2007, 306-7</ref> Tanssijalla windlass-ilmiö tukee jalkaa ja nilkkaa erityisesti päkiöiden päällä seistessä eli [[Äärimmäinen_plantaarifleksio:_ojennus%2C_demipointe_ja_pointe#Demipointe|demipointe-asennossa]] (kuva M4).
  
 
== Viitteet ==
 
== Viitteet ==
Rivi 24: Rivi 31:
  
 
*Ahonen, J. ym. 2002. Alaraajojen rakenne, toiminta ja kävelykoulu. VK-Kustannus Oy, Jyväskylä.
 
*Ahonen, J. ym. 2002. Alaraajojen rakenne, toiminta ja kävelykoulu. VK-Kustannus Oy, Jyväskylä.
*Clippinger, K., 2007. Dance Anatomy and Kinesiology. Human Kinetics, Champaign, USA.
+
*Clippinger, K. 2007. Dance Anatomy and Kinesiology. Human Kinetics, Champaign, USA.
*Magee, D.J., 2006. Orthopedic Physical Assessment. Saunders Elsevier, Missouri, Canada.
+
*Magee, D.J. 2006. Orthopedic Physical Assessment. Saunders Elsevier, Missouri, Canada.
 +
 
 +
[[Luokka: Jalan ja nilkan rakenne]]
 +
[[Luokka: Baletin tekniikka]]

Nykyinen versio 26. elokuuta 2009 kello 13.39

Jalan sidekudosrakenteet

Jalan ja nilkan tukena on useita sidekudosrakenteita. Niihin kuuluvat mm. nivelsiteet sekä jalkapohjassa sijaitseva kantakalvo. Tällä sivulla tarkastellaan muutamia nilkan ja jalan toiminnan kannalta tärkeimpiä nivelsiteitä sekä jalkaa stabiloivaa kantakalvorakennetta.

Nilkan ja jalan nivelsiteet

Kuva M1. Nilkaa mediaalisesti stabiloiva delta-nivelside. Plantaris calcaneonavicular-ligamentti, joka ylläpitää jalan mediaalista pitkittäistä kaarta.

Ylemmän nilkkanivelen nivelsiteet

Vahvat nivelsiteet ympäröivät ylempää nilkkaniveltä. Niveltä tukee mediaalisesti viuhkamainen delta-nivelside, joka koostuu neljästä erillisestä osasta (kuva M1). Nivelsiteiden yhteinen lähtökohta on sääriluun mediaalisesa malleolissa, josta se kiinnittyy calcaneukseen, talukseen anteriorisesti ja posteriorisesti sekä naviculareen.<ref>Magee 2006, 767</ref>Mediaalisen tuen lisäksi nämä ligamentit estävät yhdessä tibian ja taluksen liukumisen eteen- tai taaksepäin suhteessa toisiinsa. Koska yksi side kiinnittyy calcaneukseen, delta stabiloi myös alempaa nilkkaniveltä ja estää nilkan eversioliikettä.<ref>Clippinger 2007, 303-4; Magee 2006, 767</ref>

Kuva M2. Nilkkaa lateraalisesti stabiloivat FTA-ligamentti, FTP-ligamentti ja calcaneofibulaarinen nivelside.

Nilkan ulkosivulla on kolme nivelsidettä, jotka tukevat ylempää nilkkaniveltä lateraalisesti (kuva M2). FTA-ligamentti eli anteriorinen talofibulaarinen ligamentti kiinnittyy nimensä mukaisesti fibulaan ja talukseen lateraalisen malleolin etupuolella. Posteriorinen talofibulaarinen ligamentti eli FTP-ligamentti taas kiinnittyy fibulaan ja talukseen lateraalisen malleolin takapuolella. Calcaneofibulaarinen ligamentti kulkee fibulan malleolista calcaneukseen. Nämä ligamentit yhdessä stabiloivat nilkkaa lateraalisesti, estävät fibulan liukumisen eteen tai taaksepäin sekä estävät inversiosuuntaista liikettä. <ref>Clippinger 2007, 303-4; Magee 2006, 767</ref>


Alemman nilkkanivelen nivelsiteet

Myös alemmalla nilkkanivelellä on omat nivelsiteensä. Yksi niistä on plantaris calcaneonavicular-ligamentti (kuva M2). Se kiinnittyy calcaneuksen sustentaculum taliin ja navicularen alapintaan. Sijaintinsa vuoksi se tukee talusta ja auttaa siten kannattamaan kehon painoa ja ylläpitämään jalan mediaalista pitkittäiskaarta.<ref>Clippinger 2007, 304</ref>

Kantakalvo

Kuva M3. Kantakalvo toimii eräänlaisena vipuna, joka kohottaa jalan sisempää pitkittäistä kaarta.
Kuva M4. Windlass-ilmiö tukee tanssijan jalkaa demipointe-asennossa.

Jalan rakenteita tukee myös erittäin vahva ja joustamaton siderakenne, jota kutsutaan plantaarifaskiaksi tai kantakalvoksi. Se lähtökohta on kantapään alapuolella calcaneuksessa ja se kiinnittyy jalan rakenteisiin lähellä metatarsaaliluiden distaalisia päitä, mm. varpaiden koukistajien jänteisiin.

Kantakalvo tukee erityisesti jalan sisemmän pitkittäisen kaaren rakennetta. Se kiristää kantapäätä ja jalan etuosaa lähemmäs toisiaan, jolloin jalan kaarirakenne kohoaa (kuva M3). Erityisesti varpaita ekstensoidessa kantakalvo kiristyy tiukaksi jänteeksi ja jalan sisempi kaari nousee voimakkaasti. Kantakalvo toimii silloin eräänlaisena vipuna. Biomekaniikassa ilmiö tunnetaankin nimellä windlass, joka merkitsee vintturia tai vipua. Kun varpaita ekstensoidaan suljetun kineettisen ketjun liikkeessä calcaneus kääntyy inversioon ja alempi nilkkanivel ja keskitarsaalinivelet supinoituvat. Tällöin mediaaliset keskitarsaalinivelet lukittuvat ja jalka tulee tässä asennossa erittäin tukevaksi sivusuunnissa. <ref>Ahonen ym. 2002, 265-6; Clippinger 2007, 306-7</ref> Tanssijalla windlass-ilmiö tukee jalkaa ja nilkkaa erityisesti päkiöiden päällä seistessä eli demipointe-asennossa (kuva M4).

Viitteet

<references />

Lähteet

  • Ahonen, J. ym. 2002. Alaraajojen rakenne, toiminta ja kävelykoulu. VK-Kustannus Oy, Jyväskylä.
  • Clippinger, K. 2007. Dance Anatomy and Kinesiology. Human Kinetics, Champaign, USA.
  • Magee, D.J. 2006. Orthopedic Physical Assessment. Saunders Elsevier, Missouri, Canada.