Ero sivun ”Nivelsiteet, kantakalvo” versioiden välillä

Kohteesta Klassisen baletin tekniikka ja rasitusvammat - Jalan ja nilkan alue
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 5: Rivi 5:
  
 
=== Ylemmän nilkkanivelen nivelsiteet ===
 
=== Ylemmän nilkkanivelen nivelsiteet ===
 +
  
 
[[Kuva:Jalan mediaaliset ligamentit.png|thumb|200px|Nilkaa mediaalisesti stabiloiva delta-nivelside. Calcaneuksen sustentaculum talin ja navicularen alapinnan välille kiinnittyy myös plantaris calcaneonavicular-ligamentti, joka ylläpitää jalan mediaalista pitkittäistä kaarta.]]
 
[[Kuva:Jalan mediaaliset ligamentit.png|thumb|200px|Nilkaa mediaalisesti stabiloiva delta-nivelside. Calcaneuksen sustentaculum talin ja navicularen alapinnan välille kiinnittyy myös plantaris calcaneonavicular-ligamentti, joka ylläpitää jalan mediaalista pitkittäistä kaarta.]]

Versio 9. heinäkuuta 2009 kello 10.29

Nilkan ja jalan nivelsiteet

Jalkaa tukevat useat nivelsiteet. Tässä kappaleessa on esitelty muutamia nilkan toiminnan kannalta tärkeimpiä nivelsiteitä.


Ylemmän nilkkanivelen nivelsiteet

Nilkaa mediaalisesti stabiloiva delta-nivelside. Calcaneuksen sustentaculum talin ja navicularen alapinnan välille kiinnittyy myös plantaris calcaneonavicular-ligamentti, joka ylläpitää jalan mediaalista pitkittäistä kaarta.
Nilkkaa lateraalisesti stabiloivat FTA-ligamentti, FTP-ligamentti ja calcaneofibulaarinen nivelside.


Vahvat nivelsiteet ympäröivät ylempää nilkkaniveltä mediaalisesti ja lateraalisesti. Mediaalisesti ylempää nilkkaniveltä tukee viuhkamainen delta-nivelside. Nivelside koostuu neljästä erillisestä nivelsiteestä. Ligamenttien yhteinen lähtökohta on tibian mediaalisesa malleolissa. Mediaalisesta malleolista se kiinnittyy calcaneukseen, taluksen anteriorisesti ja posteriorisesti sekä naviculareen. <ref>Magee 2006, 767</ref>Delta-nivelside on tärkeä nilkan mediaalisen stabiiliuden kannalta. Yhdessä nämä ligamentit estävät myös tibian ja taluksen liukumisen anteriorisesti tai posteriorisesti suhteessa toisiinsa. Koska yksi side kiinnittyy calcaneukseen, delta stabiloi myös alempaa nilkkaniveltä ja estää nilkan eversioliikettä.<ref>Clippinger 2007, 303-4; Magee 2006, 767</ref>


Nilkan ulkosivulla on kolme nivelsidettä, jotka tukevat ylempää nilkkaniveltä lateraalisesti. FTA-ligamentti eli anteriorinen talofibulaarinen ligamentti kiinnittyy nimensä mukaisesti fibulaan ja talukseen lateraalisen malleolin etupuolella. FTA-ligamentti estää fibulan liukumista posteriorisesti suhteessa talukseen tai taluksen liukumista anteriorisesti suhteessa fibulaan. Nivelside estää myös nilkan inversiosuuntaista liikettä, etenkin nilkan ollessa plantaarifleksiossa. Posteriorinen talofibulaarinen ligamentti eli FTP-ligamentti taas kiinnittyy fibulaan ja talukseen lateraalisen malleolin takapuolella. Se estää fibulan liukumista anteriorisesti suhteessa talukseen ja päinvastoin. Ligamentti rajoittaa myös nilkan dorsifleksiota ja mediaalista rotaatiota. Calcaneofibulaarinen ligamentti kulkee pohjeluun malleolista calcaneuksen. Se stabiloi nilkkaa ja estää inversiosuuntaista liikettä alemmassa nilkkanivelessä. Nämä ligamentit stabiloivat nilkkaa lateraalisesti ja estävät inversiosuuntaista liikettä.<ref>Clippinger 2007, 303-4; Magee 2006, 767</ref>

Alemman nilkkanivelen nivelsiteet

Myös alemmalla nilkkanivelellä on omat nivelsiteensä. Yksi niistä on plantaris calcaneonavicular-ligamentti. Se kiinnittyy calcaneuksen sustentaculum taliin ja navicularen alapintaan. Sijaintinsa vuoksi se tukee talusta ja auttaa siten kannattamaan kehon painoa ja ylläpitämään jalan mediaalista pitkittäiskaarta.<ref>Clippinger 2007, 304</ref>

Kantakalvo

Kantakalvo toimii eräänlaisena vipuna, joka kohottaa jalan sisempää pitkittäistä kaarta.
Windlass-ilmiö tukee tanssijan jalkaa demipointe-asennossa.


Jalan rakenteita tukee myös erittäin vahva ja joustamaton siderakenne, jota kutsutaan plantaarifaskiaksi tai kantakalvoksi. Se lähtökohta on kantapään alapuolella calcaneuksessa ja se kiinnittyy jalan rakenteisiin lähellä metatarsaaliluiden distaalisia päitä, mm. varpaiden fleksoreiden jänteisiin.


Kantakalvo tukee erityisesti jalan mediaalisen pitkittäisen kaaren rakennetta. Se kiristää kantapään ja jalan etuosaa lähemmäs toisiaan, jolloin jalan kaarirakenne säilyy korkeana. Erityisesti varpaita ekstensoidessa kantakalvo kiristyy tiukaksi jänteeksi, ja jalan pitkittäinen kaari nousee voimakkaasti samalla kun calcaneus kääntyy inverioon alemman nilkkanivelen ja keskitarsaalinivelten supinoituessa. Tällöin mediaaliset keskitarsaalinivelet lukittuvat ja jalka tulee tässä asennossa erittäin tukevaksi sivusuunnissa. Biomekaniikassa ilmiö tunnetaan nimellä windlass, joka merkitsee vipua tai vintturia.<ref>Ahonen 2002, 265-6; Clippinger 2007, 306-7</ref> Tanssijalla windlass-ilmiö tukee jalkaa ja nilkkaa demipointe-asennossa.

Viitteet

<references />

Lähteet

  • Ahonen, J. ym. 2002. Alaraajojen rakenne, toiminta ja kävelykoulu. VK-Kustannus Oy, Jyväskylä.
  • Clippinger, K., 2007. Dance Anatomy and Kinesiology. Human Kinetics, Champaign, USA.
  • Magee, D.J., 2006. Orthopedic Physical Assessment. Saunders Elsevier, Missouri, Canada.