Ero sivun ”Posteriorinen pinnetila” versioiden välillä

Kohteesta Klassisen baletin tekniikka ja rasitusvammat - Jalan ja nilkan alue
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(38 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
== Yleistä posteriorisesta pinnetilasta==
+
== Yleistä ==
  
Posteriorinen pinnetila syntyy ylemmän nilkkanivelen takaosiin tibian ja taluksen välille. Pinnetila esiintyy maksimaalisessa plantaarifleksiossa. Se aiheuttaa tanssijalle kipua nilkan takaosiin mm. demipointe- ja pointe-asennoissa, joissa ylempi nilkkanivel on maksimaalisessa plantaarifleksiossa. Posteriorinen pinnetila johtuu tanssijoilla sekä anatomisesta rakenteesta että klassisen baletin tekniikasta, erityisesti pakotetusta plantaarifleksiosta.
+
Posteriorinen pinnetila (engl. posterior impingement) syntyy [[Nilkan ja jalan nivelet#Ylempi nilkkanivel|ylemmän nilkkanivelen]] takaosiin [[Nilkan ja jalan luut|sääriluun eli tibian]] ja [[Nilkan ja jalan luut|taluksen]] välille (kuva J1). Pinnetila esiintyy maksimaalisessa plantaarifleksiossa. Se aiheuttaa tanssijalle kipua nilkan takaosiin mm. [[Äärimmäinen_plantaarifleksio:_ojennus%2C_demipointe_ja_pointe#Demipointe|demipointe-]] ja [[Äärimmäinen_plantaarifleksio:_ojennus%2C_demipointe_ja_pointe#Pointe_ja_k.C3.A4rkitossuty.C3.B6skentely|pointe-asennoissa]], joissa ylempi nilkkanivel on maksimaalisessa plantaarifleksiossa. Posteriorinen pinnetila voi aiheutua tanssijoilla sekä anatomisesta rakenteesta että klassisen baletin tekniikasta, erityisesti [[Äärimmäinen_plantaarifleksio:_ojennus%2C_demipointe_ja_pointe#Pakotettu_plantaarifleksio|pakotetusta plantaarifleksiosta]].
  
 
== Baletin tekniikasta aiheutuva ylikuormitus ==
 
== Baletin tekniikasta aiheutuva ylikuormitus ==
  
Nilkan posteriorinen pinnetila syntyy tanssijalla usein pakotetusta plantaarifleksiosta. Jos tanssija ei yllä nilkan ojennuksessa, demipointe-asennossa tai kärkitossuilla seistessä ideaaliseen 90-100:n asteen plantaarifleksioon, tanssija saattaa yrittää pakottaa nilkkaa tähän asentoon. Vähitellen ylemmän nilkkanivelen liikkuvuus ja liikelaajuus kasvaa. Lopulta tila tibian ja calcaneuksen välillä kaventuu, kunnes tibian takimmainen osa törmää tibian ja calcaneuksen väliin jäävään taluksen lateraaliseen kielekkeeseen.<ref>Niek van Dijk 2006, 665</ref>  
+
Nilkan posteriorinen pinnetila johtuu tanssijalla usein [[Äärimmäinen_plantaarifleksio:_ojennus%2C_demipointe_ja_pointe#Pakotettu_plantaarifleksio|pakotetusta plantaarifleksiosta]]. Jos tanssija ei yllä nilkan [[Äärimmäinen_plantaarifleksio:_ojennus%2C_demipointe_ja_pointe#Nilkan_ojennus|ojennuksessa]], [[Äärimmäinen_plantaarifleksio:_ojennus%2C_demipointe_ja_pointe#Demipointe|demipointe-asennossa]] tai [[Äärimmäinen_plantaarifleksio:_ojennus%2C_demipointe_ja_pointe#Pointe_ja_k.C3.A4rkitossuty.C3.B6skentely|kärkitossuilla seistessä]] ideaaliseen 90-100:n asteen plantaarifleksioon, tanssija saattaa yrittää pakottaa nilkkaa tähän asentoon. Vähitellen ylemmän nilkkanivelen liikkuvuus ja liikelaajuus kasvavat, kunnes tila [[Nilkan ja jalan luut|tibian]] ja [[Nilkan ja jalan luut|calcaneuksen]] välillä kaventuu. Tällöin taluksen lateraalinen kieleke (kuva J2) saattaa jäädä pinnetilaan tibian ja calcaneuksen väliin.<ref>Niek van Dijk 2006, 665</ref>  
 
 
 
{| class="wikitable"
 
{| class="wikitable"
 
|-
 
|-
 
|-
 
|-
| [[Kuva:Posteriorinen pinnetila.jpg|thumb|400x350px|left|Posteriorinen pinnetila syntyy nilkan takaosaa tibian, taluksen ja calcaneuksen välille.]]
+
| [[Kuva:Posteriorinen pinnetila.jpg|thumb|400x300px|left|Kuva J1. Posteriorinen pinnetila syntyy nilkan takaosaa tibian, taluksen ja calcaneuksen välille.]]
| [[Kuva:Taluksen lateraalinen kieleke.jpg|thumb|400x350px|left|Taluksen lateraalinen kieleke, joka osalla ihmisistä esiintyy irrallisena os trigonumina.]]
+
| [[Kuva:Taluksen lateraalinen kieleke.jpg|thumb|400x300px|left|Kuva J2. Taluksen lateraalinen kieleke, joka osalla ihmisistä esiintyy irrallisena os trigonumina.]]
 
 
 
 
 
|-
 
|-
 
|}
 
|}
 
+
Taluksen lateraalinen kieleke esiintyy n. 7-11% ihmisistä irrallisena luuna, jolloin sitä nimitetään os trigonumiksi<ref>Hamilton 2008, 263</ref>. Pakotetussa plantaarifleksiossa myös os trigonum saattaa jäädä tibian ja calcaneuksen väliin aiheuttaen hankausta ja ärsytystä. Pelkästään os trigonum itsessään ei kuitenkaan aiheuta pinnetilaa tai hankausta, vaan taustalla täytyy esiintyä joko trauma tai tekniikkavirhe, esimerkiksi [[Äärimmäinen_plantaarifleksio:_ojennus%2C_demipointe_ja_pointe#Pakotettu_plantaarifleksio|pakotettu plantaarifleksio]]. Pitkäaikainen pinnetila ja tulehdus saattavat aiheuttaa nivelkapselin paksuuntumista ja kalkkiutumista.<ref>Niek van Dijk 2006, 665-6</ref> Koska [[Nilkan ja jalan lihakset#Flexor hallucis longus|flexor hallucis longuksen]] jänne liikkuu lateraalisen kielekkeen tai os trigonumin vierestä, jänne saattaa hankautua kivuliaasti pinnealueeseen pahentaen sen tilaa.<ref>Peltokallio 2003, 176</ref>
Lateraalinen kieleke on FTP-ligamentin lähtökohta. 7-11% ihmisistä tämä kyhmy on irrallinen taluksesta. Tällöin sitä nimitetään os trigonumiksi.<ref>Hamilton 2008, 263</ref> Pakotetussa plantaarifleksiossa os trigonum tai poikkeuksellisen suuri lateraalinen kieleke jää tibian ja calcaneuksen väliin aiheuttaen hankausta ja ärsytystä. Pelkästään os trigonum itsessään ei kuitenkaan aiheuta pinnetilaa tai hankausta, vaan taustalla täytyy esiintyä joko trauma tai pakotettu plantaarifleksio. Pitkäaikainen pinnetila ja tulehdus saattaa aiheuttaa nivelkapselin paksuuntumista ja kalkkiutumista.<ref>Niek van Dijk 2006, 665-6</ref> Koska flexor hallucis longuksen jänne liikkuu lateraalisen kielekkeen tai os trigonumin vierestä, jänne saattaa hangata kivuliaasti pinnealuetta.<ref>Peltokallio 2003, 176</ref>
 
  
 
== Oireet ==
 
== Oireet ==
  
Posteriorinen pinnetila oireilee kipuna ja arkuutena nilkan takaosassa, yleensä lateraalisen malleolin takana. Kipu tuntuu etenkin tendussa, demipointessa tai kärkitossuilla seistessä täydessä plantaarifleksiossa. Plantaarifleksio saattaa myös olla rajoittunut sekä aktiivisena että passiivisena suoritettuna.<ref>Clippinger 2007, 368-9</ref> Flexor hallucis longuksen jänteen sijainnin vuoksi isovarpaan aktiivinen koukistus ja passiivinen ojennus saattavat olla hyvin kivuliaita. Demipointe-asento saattaa olla erityisen kivulias.<ref>Peltokallio 2003, 176</ref>  
+
Posteriorinen pinnetila oireilee kipuna ja arkuutena nilkan taka-ulko-osassa, yleensä sääriluun lateraalisen malleolin takana. Kipu tuntuu etenkin [[Äärimmäinen_plantaarifleksio:_ojennus%2C_demipointe_ja_pointe#Nilkan_ojennus|ojennuksessa]], [[Äärimmäinen_plantaarifleksio:_ojennus%2C_demipointe_ja_pointe#Demipointe|demipointessa]] tai [[Äärimmäinen_plantaarifleksio:_ojennus%2C_demipointe_ja_pointe#Pointe_ja_k.C3.A4rkitossuty.C3.B6skentely|kärkitossuilla seistessä]] täydessä nilkan ja jalan nivelten plantaarifleksiossa. Plantaarifleksio saattaa myös olla rajoittunut sekä aktiivisesti että passiivisesti suoritettuna.<ref>Clippinger 2007, 368-9</ref> [[Nilkan ja jalan lihakset#Flexor hallucis longus|Flexor hallucis longuksen]] jänteen läheisen sijainnin vuoksi isovarpaan aktiivinen koukistus ja passiivinen ojennus saattavat olla hyvin kivuliaita. Demipointe-asento saattaa olla erityisen kivulias.<ref>Peltokallio 2003, 176</ref> Diagnoosi voidaan varmentaa röntgenkuvalla, jossa jalka on täydessä plantaarifleksiossa, esim. [[Äärimmäinen_plantaarifleksio:_ojennus%2C_demipointe_ja_pointe#Pointe_ja_k.C3.A4rkitossuty.C3.B6skentely|pointe-]] tai [[Äärimmäinen_plantaarifleksio:_ojennus%2C_demipointe_ja_pointe#Demipointe|demipointe-asennossa]].
 
 
  
 
== Hoito ==
 
== Hoito ==
  
 +
Posteriorista pinnetilaa voidaan hoitaa konservatiivisesti. Tulehduskipulääkitys auttaa kipuun ja tulehdustilaan. Tanssiessa plantaarifleksio tulee suorittaa ainoastaan kivuttomalla alueella.<ref>Clippinger 2007, 368-9</ref>
  
Diagnoosi voidaan varmentaa röntgenkuvalla, jossa jalka on täydessä plantaarifleksiossa, esim. pointe- tai demipointe-asennossa. Posteriorista pinnetilaa voidaan hoitaa konservatiivisesti. Tulehduskipulääkitys auttaa kipuun ja tulehdustilaan. Tanssiessa plantaarifleksio tulee suorittaa ainoastaan kivuttomalla alueella. Fysioterapian tavoitteena on palauttaa plantaarifleksion liikelaajuus ja vahvistaa plantaarifleksoreita.<ref>Clippinger 2007, 368-9</ref>
+
Fysioterapian tavoitteena on palauttaa plantaarifleksion liikelaajuus ja vahvistaa plantaarifleksoreita. Plantaarifleksoreista tulisi vahvistaa etenkin apulihaksia [[Nilkan_ja_jalan_lihakset#Jalan_keskiosan_ja_varpaiden_plantaarifleksorit|peroneus longusta]], [[Nilkan_ja_jalan_lihakset#Jalan_keskiosan_ja_varpaiden_plantaarifleksorit|tibialis posterioria]] sekä [[Nilkan_ja_jalan_lihakset#Jalan_keskiosan_ja_varpaiden_plantaarifleksorit|varpaiden fleksoreita]]. Nämä lihakset nostavat plantaarifleksiossa jalan etupuolelta [[Jalan kaaret#Sisempi pitkittäinen kaari|jalan kaarta]], eivätkä aiheuta nilkan takaosaan pinnetilaa. Sen sijaan plantaarifleksiota pääasiallisesti suorittavat [[Nilkan_ja_jalan_lihakset#Ylemm.C3.A4n_nilkkanivelen_plantaarifleksorit|triceps surae-lihakset]] nostavat [[Nilkan ja jalan luut|calcaneusta]] voimakkaasti kohti [[Nilkan ja jalan luut|sääriluuta eli tibiaa]], ja tämä saattaa lisätä pinnetilaa. Mikäli tanssija oppii plantaarifleksoimaan nilkan apulihaksilla, pinnetila saattaa kadota.<ref>Lewton-Brain, 2009</ref> Mikäli konservatiivinen hoito ei auta, pinnetila voidaan korjata leikkaushoidolla, jossa mm. os trigonum tai suuri taluksen lateraalinen kieleke poistetaan<ref>Niek van Dijk & Marti 1999, 6</ref>.
 
 
 
 
Triceps surae-lihakset, jotka ovat pääplantaarifleksorit, nostavat plantaarifleksiossa calcaneusta kohti tibiaa, joka lisää pinnetilaa. Sen vuoksi invertoreiden, evertoreiden ja varpaiden fleksoreiden roolia tanssijan plantaarifleksiossa tulisi korostaa. Nämä lihakset nostavat plantaarifleksiossa jalan kaarta, eivätkä aiheuta nilkkaan posteriorista pinnetilaa. Mikäli tanssija oppii plantaarifleksoimaan nilkan näillä lihaksilla, pinnetila saattaa kadota.<ref>Lewton-Brain, 2009</ref> Mikäli konservatiivinen hoito ei auta, pinnetila voidaan korjata leikkaushoidolla, jossa mm. os trigonum tai suuri taluksen kyhmy poistetaan.<ref>Niek van Dijk et al. 1999, 6</ref>
 
 
 
  
 
== Viitteet ==
 
== Viitteet ==
Rivi 37: Rivi 29:
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==
*Clippinger, K., 2007. Dance Anatomy and Kinesiology. Human Kinetics, Champaign, USA.
+
*Clippinger, K. 2007. Dance Anatomy and Kinesiology. Human Kinetics, Champaign, USA.
*Hamilton, W.G., 2008. “Posterior Ankle Pain in Dancers”. Clinics in Sports Medicine. 27 (2008), 263-77.
+
*Hamilton, W.G. 2008. Posterior Ankle Pain in Dancers. Clinics in Sports Medicine. 27, 263-77.
*Lewton-Brain, P., 2009. “Putting Your Best Foot Forward. Biomechanical Consideration in Dancers Feet.Luento. International Dance Medicine Symposium, Helsinki 10.6.2009.
+
*Lewton-Brain, P. 2009. Putting Your Best Foot Forward. Biomechanical Consideration in Dancers Feet. Luento. International Dance Medicine Symposium, Helsinki 10.6.2009.
*Niek van Dijk, C., 2006. ”Anterior and Posterior Impingement”. Foot and Ankle Clinics. 11 (2006), 663-83.
+
*Niek van Dijk, C., 2006. Anterior and Posterior Impingement. Foot and Ankle Clinics. 11, 663-83.
*Niek van Dijk, C., Marti, R.K., 1999. ”Traumatic, post-traumatic and over-use injuries in ballet: with special emphasis on the foot and ankle”. Foot and Ankle Surgery, 5 (1999): 1-8.
+
*Niek van Dijk, C.& Marti, R.K. 1999. Traumatic, post-traumatic and over-use injuries in ballet: with special emphasis on the foot and ankle. Foot and Ankle Surgery. 5. 1-8.
*Peltokallio, P., 2003. Tyypilliset urheiluvammat. CD-versio. Medipel Oy.
+
*Peltokallio, P. 2003. Tyypilliset urheiluvammat. CD-versio. Medipel Oy.
 +
 
 +
[[Luokka: Tanssijan vammat]]
 +
[[Luokka: Nilkan vammat]]
 +
[[Luokka: Fysioterapia]]

Nykyinen versio 26. elokuuta 2009 kello 14.03

Yleistä

Posteriorinen pinnetila (engl. posterior impingement) syntyy ylemmän nilkkanivelen takaosiin sääriluun eli tibian ja taluksen välille (kuva J1). Pinnetila esiintyy maksimaalisessa plantaarifleksiossa. Se aiheuttaa tanssijalle kipua nilkan takaosiin mm. demipointe- ja pointe-asennoissa, joissa ylempi nilkkanivel on maksimaalisessa plantaarifleksiossa. Posteriorinen pinnetila voi aiheutua tanssijoilla sekä anatomisesta rakenteesta että klassisen baletin tekniikasta, erityisesti pakotetusta plantaarifleksiosta.

Baletin tekniikasta aiheutuva ylikuormitus

Nilkan posteriorinen pinnetila johtuu tanssijalla usein pakotetusta plantaarifleksiosta. Jos tanssija ei yllä nilkan ojennuksessa, demipointe-asennossa tai kärkitossuilla seistessä ideaaliseen 90-100:n asteen plantaarifleksioon, tanssija saattaa yrittää pakottaa nilkkaa tähän asentoon. Vähitellen ylemmän nilkkanivelen liikkuvuus ja liikelaajuus kasvavat, kunnes tila tibian ja calcaneuksen välillä kaventuu. Tällöin taluksen lateraalinen kieleke (kuva J2) saattaa jäädä pinnetilaan tibian ja calcaneuksen väliin.<ref>Niek van Dijk 2006, 665</ref>

Kuva J1. Posteriorinen pinnetila syntyy nilkan takaosaa tibian, taluksen ja calcaneuksen välille.
Kuva J2. Taluksen lateraalinen kieleke, joka osalla ihmisistä esiintyy irrallisena os trigonumina.

Taluksen lateraalinen kieleke esiintyy n. 7-11% ihmisistä irrallisena luuna, jolloin sitä nimitetään os trigonumiksi<ref>Hamilton 2008, 263</ref>. Pakotetussa plantaarifleksiossa myös os trigonum saattaa jäädä tibian ja calcaneuksen väliin aiheuttaen hankausta ja ärsytystä. Pelkästään os trigonum itsessään ei kuitenkaan aiheuta pinnetilaa tai hankausta, vaan taustalla täytyy esiintyä joko trauma tai tekniikkavirhe, esimerkiksi pakotettu plantaarifleksio. Pitkäaikainen pinnetila ja tulehdus saattavat aiheuttaa nivelkapselin paksuuntumista ja kalkkiutumista.<ref>Niek van Dijk 2006, 665-6</ref> Koska flexor hallucis longuksen jänne liikkuu lateraalisen kielekkeen tai os trigonumin vierestä, jänne saattaa hankautua kivuliaasti pinnealueeseen pahentaen sen tilaa.<ref>Peltokallio 2003, 176</ref>

Oireet

Posteriorinen pinnetila oireilee kipuna ja arkuutena nilkan taka-ulko-osassa, yleensä sääriluun lateraalisen malleolin takana. Kipu tuntuu etenkin ojennuksessa, demipointessa tai kärkitossuilla seistessä täydessä nilkan ja jalan nivelten plantaarifleksiossa. Plantaarifleksio saattaa myös olla rajoittunut sekä aktiivisesti että passiivisesti suoritettuna.<ref>Clippinger 2007, 368-9</ref> Flexor hallucis longuksen jänteen läheisen sijainnin vuoksi isovarpaan aktiivinen koukistus ja passiivinen ojennus saattavat olla hyvin kivuliaita. Demipointe-asento saattaa olla erityisen kivulias.<ref>Peltokallio 2003, 176</ref> Diagnoosi voidaan varmentaa röntgenkuvalla, jossa jalka on täydessä plantaarifleksiossa, esim. pointe- tai demipointe-asennossa.

Hoito

Posteriorista pinnetilaa voidaan hoitaa konservatiivisesti. Tulehduskipulääkitys auttaa kipuun ja tulehdustilaan. Tanssiessa plantaarifleksio tulee suorittaa ainoastaan kivuttomalla alueella.<ref>Clippinger 2007, 368-9</ref>

Fysioterapian tavoitteena on palauttaa plantaarifleksion liikelaajuus ja vahvistaa plantaarifleksoreita. Plantaarifleksoreista tulisi vahvistaa etenkin apulihaksia peroneus longusta, tibialis posterioria sekä varpaiden fleksoreita. Nämä lihakset nostavat plantaarifleksiossa jalan etupuolelta jalan kaarta, eivätkä aiheuta nilkan takaosaan pinnetilaa. Sen sijaan plantaarifleksiota pääasiallisesti suorittavat triceps surae-lihakset nostavat calcaneusta voimakkaasti kohti sääriluuta eli tibiaa, ja tämä saattaa lisätä pinnetilaa. Mikäli tanssija oppii plantaarifleksoimaan nilkan apulihaksilla, pinnetila saattaa kadota.<ref>Lewton-Brain, 2009</ref> Mikäli konservatiivinen hoito ei auta, pinnetila voidaan korjata leikkaushoidolla, jossa mm. os trigonum tai suuri taluksen lateraalinen kieleke poistetaan<ref>Niek van Dijk & Marti 1999, 6</ref>.

Viitteet

<references />

Lähteet

  • Clippinger, K. 2007. Dance Anatomy and Kinesiology. Human Kinetics, Champaign, USA.
  • Hamilton, W.G. 2008. Posterior Ankle Pain in Dancers. Clinics in Sports Medicine. 27, 263-77.
  • Lewton-Brain, P. 2009. Putting Your Best Foot Forward. Biomechanical Consideration in Dancers Feet. Luento. International Dance Medicine Symposium, Helsinki 10.6.2009.
  • Niek van Dijk, C., 2006. Anterior and Posterior Impingement. Foot and Ankle Clinics. 11, 663-83.
  • Niek van Dijk, C.& Marti, R.K. 1999. Traumatic, post-traumatic and over-use injuries in ballet: with special emphasis on the foot and ankle. Foot and Ankle Surgery. 5. 1-8.
  • Peltokallio, P. 2003. Tyypilliset urheiluvammat. CD-versio. Medipel Oy.