Posteriorinen pinnetila

Kohteesta Klassisen baletin tekniikka ja rasitusvammat - Jalan ja nilkan alue
Versio hetkellä 17. kesäkuuta 2009 kello 14.21 – tehnyt Anu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Posteriorinen pinnetila syntyy myös tibian ja taluksen välille ylemmässä nilkkanivelessä. Se aiheuttaa tanssijalle kipua nilkan takaosiin mm. demipointe- ja pointe-asennoissa, jo...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Posteriorinen pinnetila syntyy myös tibian ja taluksen välille ylemmässä nilkkanivelessä. Se aiheuttaa tanssijalle kipua nilkan takaosiin mm. demipointe- ja pointe-asennoissa, joissa ylempi nilkkanivel on maksimaalisessa plantaarifleksiossa. Posteriorinen pinnetila nilkassa syntyy pakotetusta plantaarifleksiosta. Jos tanssija ei yllä nilkan ojennuksessa, demipointe-asennossa tai kärkitossuilla seistessä ideaaliseen plantaarifleksioon, tanssija saattaa yrittää pakottaa nilkkaa tähän asentoon. Vähitellen ylemmän nilkkaivelen liikkuvuus ja liikelaajuus kasvaa. Lopulta tila tibian ja calcaneuksen välillä kaventuu, kunnes tibian takimmainen osa törmää tibian ja calcaneuksen väliin jäävään taluksen posterioriseen kyhmyyn. (Niek van Dijk 2006, 665.) Posteriorinen kyhmy on posteriorisen talofibulaarisen (tarkista muoto) ligamentin lähtökohta. 7-11% ihmisistä tämä kyhmy on irrallinen taluksesta. Tällöin sitä nimitetään os trigonumiksi. (Hamilton 2008, 263.) Pakotetussa plantaarifleksiossa os trigonum tai poikkeuksellisen suuri posteriorinen kyhmy tai jää tibian ja calcaneuksen väliin pakotetussa plantaarifleksiossa aiheuttaen hankausta ja ärsytystä. Pelkästään os trigonum itsessään ei kuitenkaan aiheuta pinnetilaa tai hankausta, vaan taustalla täytyy esiintyä joko trauma tai pakotettu plantaarifleksio. Pitkäaikainen pinnetila ja tulehdus saattaa aiheuttaa nivelkapselin paksuuntumista ja kalkkiutumista. (Niek van Dijk 2006, 665-6.)

Posteriorinen pinnetila oireilee kipuna ja arkuutena nilkan takaosassa, yleensä lateraalisen malleolin takana. Kipu tuntuu etenkin tendussa, demipointessa tai kärkitossuilla seistessä täydessä plantaarifleksiossa. Plantaarifleksio saattaa myös olla rajoittunut sekä aktiivisena että passiivisena suoritettuna. Diagnoosi voidaan varmentaa röntgenkuvalla, jossa jalka on täydessä plantaarifleksiossa, esim. pointe- tai demipointe-asennossa. Posteriorista pinnetilaa voidaan hoitaa konservatiivisesti. Tulehduskipulääkitys auttaa kipuun ja tulehdustilaan. Tanssiessa plantaarifleksio tulee suorittaa ainoastaan kivuttomalla alueella. Fysioterpian tavoitteena on palauttaa plantaarifleksion liikelaajuus ja vahvistaa plantaarifleksoreita. (Clippinger 2007, 368-9.) Triceps surae-lihakset, jotka ovat pääplantaarifleksorit, kuitenkin nostavat plantaarifleksiossa calcaneusta kohti tibiaa, joka lisää pinnetilaa. Sen vuoksi invertoreiden, evertoreiden ja varpaiden fleksoreiden roolia tanssijan plantaarifleksiossa tulisi korostaa. Nämä lihakset nostavat plantaarifleksiossa jalan kaarta, eivätkä aiheuta nilkkaan posteriorista pinnetilaa. Mikäli tanssija oppii plantaarifleksoimaan nilkan näillä lihaksilla, pinnetila saattaa kadota. (Lewton-Brain, 2009.) Mikäli konservatiivinen hoito ei auta, pinnetila voidaan korjata leikkaushoidolla, jossa mm. os trigonum tai suuri taluksen kyhmy poistetaan. (Niek van Dijk et al. 1999, 6.)